Kirjamessuista käymättä niillä lainkaan

Ei kerkee, ei oo jaksuu ei oo vartsuu. Siis mennä kirjamessuille.

Sain eräältä kustantajalta postia työosoitteeseen. Laitoksella työskentelevä ystäväni lähetti asiasta tekstiviestin, jotta mahdollisesti tärkeä informaatio tavoittaisi mammalomalaisenkin.

No ei se ollut kuin ilmaislippu kirjamessuille. Ihan kiva, mutta kun samaiselta kustantajalta ei ole tullut yhden yhtä asiallisempaa lähetystä, vaikka yhteistyömme vaihe laittaa jo sellaisia todellakin odottamaan.

Jos minä hoitaisin asiat samalla tavoin, olisi kyseinen julkaisu jo JULKIssa mutta en olisi vielä lähettänyt sitä kustantajalle lainkaan... Tämmöistä tämä on, akateeminen julkaiseminen. Harvoin siitä edes maksetaan mitään ja jos maksetaan, se on vähäistä ja saapuu perille tulevana vuonna tuohikuussa. Tekijänkappaleitakin voi joutua ruinaamaan, pari kertaa olen niin tehnyt tämän vuoden puolella.

Onkin koomista vaatia tutkijoita elämään kirjoittamisillaan. Siinä tapauksessa suoltaisimme makkelia viikkolehtiin, millä kaiketi eläisi jonkin aikaa, mutta ei se tutkimusta olisi. Enkä nyt tarkoita että viikkolehtien toimittajat kirjoittaisivat makkelia, heidän erikoisosaamisensa vain on toinen kuin tutkijaparkojen.

Minä sentään sain sen ilmaislipun, vaikka jalomielisesti lahjoitinkin sen mainitulle ystävälleni. Hänen miehensä, jolla on suhteet paljon isompaan kustantajaan ei sen sijaan ole saanut mitään lippua. On se törkeää. Kolmas tuttu taas ei kuulemma haluakaan mennä kirjamessuille, koska "ne on amatööreille". Yksi tapa suhtautua asiaan kai tuokin.

Kustannusalan tulevaisuudesta käsitykseni on kyllä kirkastunut. Jos tärkeintä on lähetellä mainoksia ja tyrkkyjä kaikille mahdollisille tahoille mutta paperiasiat ovat rempallaan, jopa rahasta mitään ymmärtämätön tutkijakin tajuaa mihin se johtaa. Vai onko it-meininki nykyään jo kaikkialla: kunhan näytään ja on kivaa, ehkä joku joskus onnistuu?

Taidan silti edelleen tykätä omasta tylsästä työtavastani. Eli tehdään mitä luvataan ja mitä osataan, ajallaan ja niin huolella kuin pystytään. Apurahat tulevat ja menevät, tutkimus on ikuista :-)