Kaikesta huolimatta, eilisistä Jokelan tapahtumista huolimatta uskon suomalaiseen nuorisoon. Tämä johtuu siitä kaikesta, mitä asiasta on nyt ehditty sanoa ja varsinkin jättää sanomatta.
Nykyinen aikuispolvi on kasvanut uskomaan, että tunteet ovat se, mitä kriisissä tapahtuu. Minkään asian syitä tai seurauksia ei tarvitse ajatella, kun vain kärrätään paikalle psykologi ratkomaan ongelmia, joita kriisiin vasta joutuneet ihmiset eivät edes tajua heillä olevan.
Nykyinen aikuispolvi kuvitteli vielä vähän yli vuorokausi sitten elävänsä turvallisessa yhteiskunnassa, jossa suomalaisuus suojelee meitä kaikelta pahalta. Jokin riivaus vain menee aina välillä ihmisiin, ja ne juovat viinaa ja hakkaavat ja tappavat toisiaan. Mutta Suomihan on niin turvallinen maa, varsinkin kodit ja perheet.
Nykyinen aikuispolvi elää kiireisessä hypetyksen maailmassa, jossa otetaan kaikesta nopeasti mikä irti lähtee ja sitten siirrytään jo seuraavaan. Paljosta vetoa, että kun eilisten ampumisten varsinaiset uhrit eli asianosaisten omaiset todella alkavat oireilla, he saavat luvan hakea apua omilla rahoillaan. "Suomi suree" jo ihan muuta, urheilijoiden alamäkiä tai poliitikkojen vaatetusta.
Onneksi valoa kaiken tämän tauhkan keskellä näkyy, ja se löytyi eilisestä A-studiosta, jossa haastateltiin Alppilan lukion oppilaita. Nuorilla oli hyvin selvät näkemykset asioista: nuorisolla on vakavia ongelmia, joihin pitäisi saada apua nopeasti, ja veroja kannattaisi nostaa ja antaa lisää rahaa sinne, missä siitä olisi jotain hyötyäkin.
Eikä se ole koulujen metallinpaljastimet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti