Yo?

Oli taas Hesarissa senlaatuisen hölmö mielipidekirjoitus, että piti yrittää omaa vastinetta asiaan. Ks. alla, saa nähdä meneekö läpi ja missä muodossa.

En ole tässä asiassa ihan harmiton huutelija, koska ole opettanut yliopistossa oma oppiaineeni perusopintoja assistentin ominaisuudessa (ja opetan tohtoriassistenttina taas ensi lukuvuonna kun äitiyslomasta tokenen). Tässä välissä olen opettanut avoimessa yliopistossa oman oppiaineeni johdantokurssia ja kuulustellut perusopintojen tenttejä.

Valintaprosessissa olen ollut osallisena useampana vuonna kysymysten laatijana, tarkastajana ja valtsikan valintalautakunnan jäsenenä. Voi siis sanoa, että jos opiskelijavalinnoista ja opiskelijoista puhutaan, parempiakin asiantuntijoita varmasti on, mutta täältäkin pesee kyllä.

Ehkä eniten tässä kaikessa hämmästyttää se, miten samanlaisia avoimen yliopiston opiskelijoiden suoritukset ovat ns. varsinaiseen yliopistoon verrattuna. Onko valintaprosessi turha, voisiko ihmisiä ottaa sisään suoraan lukiosta?

No ei tosiaan. Valintakokeessa moni käy varmaan ihan vain katsomassa, mutta kunnolla vastaavistakin vain noin puolella näyttäisi olevan sen kummempia edellytyksiä akateemisiin opintoihin. Jotkut käyvät vuodesta toiseen vastaamassa kolmen pisteen edestä kuuden pisteen kysymyksiin - erikoinen harrastus jos mikä.

Avoimeen yliopistoon hakeutuminen sen sijaan on jo itsessään valintaprosessi: kiinnostusta oppiaineeseen on niin paljon, että sitä luetaan jo etukäteen tai ihan huvin vuoksi. Jos siis näyttää, että avoin on jonkinlainen valmennuskurssi, se sekä on sitä että ei. Jos ensimmäisessä tentissä tulee notkeaa asiaproosaa annetusta aiheesta, siinä vaiheessa ei opetuksella ole osuutta asiaan.

Saa nähdä, mitä ne taas keksivät yliopiston vähäisen jäljellä olevan autonomian nitistämiseksi. Mahdollisesti Sari Sarkomaa tulee valikoimaan meille opiskelijat ensi keväänä?

"Pekka Kauppi, Antti Melander ja Sirpa Vahtera kirjoittavat Helsingin Sanomissa 20.11.2007 ylioppilaskirjoitusten merkityksen lisäämisestä korkeakoulujen sisäänotossa. Kysymys on kuitenkin väärin asetettu, koska ylioppilaskirjoituksilla on jo nyt kohtuuttoman suuri rooli koulutuspoliittisessa keskustelussa.

Miksi lukion päästötodistusta ei oteta laajemmin huomioon eri oppilaitosten opiskelijavalinnoissa? Se mittaa paljon paremmin opiskelijan kiinnostusta eri oppiaineisiin, eikä se ole yhtä altis satunnaisille häiriöille kuin ylioppilaskirjoitukset. Tämän todistuksen arvosanat muodostuvat lukiovuosien kuluessa, ja ainevalikoimakin on laajempi kuin muutamaan alaan keskittyvässä yo-kokeessa.

Jos opiskelija hoitaa opiskelunsa pitkäjänteisesti hyvin, hän voi jopa rentoutua parin viimeisen kurssin aikana – vaikkapa keskittyäkseen jo yliopiston valintakokeeseen. Näin korjaantuisi vasta lukiosta valmistuneiden epätasa-arvoinen asema aiemmin valmistuneisiin nähden. Toisaalta lukion laajaa ja monelle raskasta ainevalikoimaa voisi karsia ja antaa nuoren keskittyä niihin asioihin, jotka häntä todella kiinnostavat.

Se, että ylioppilaskirjoitukset ovat valtakunnallinen koe ei tunnu poistavan eri koulujen ja alueiden opiskelijoiden välisiä eroja, joten sillä ei kannata yrittää perustella yo-kokeen nykyistä merkitystä saati sen lisäämistä. Luonnollisesti lukion kurssien arvosanoissa eivät saisi näkyä mitkään muut asiat kuin opilliset ansiot; toivottavasti nykyään arvosanoja eivät enää alennakaan esim. käytös tai poissaolot, kuten omana lukioaikanani.

Ylioppilastutkinto oli alun perin yliopiston valintakoe, jonka järjesti yliopisto itse ja jonka perusteella sai opiskeluoikeuden yliopistossa. Kehitys on mennyt tähän vinoutuneeseen nykytilanteeseen, jossa ylioppilastutkinnon järjestävät aivan muut tahot kuin yliopistot ja korkeakoulut, eikä tämä tutkinto yleensä takaa opiskeluoikeutta minnekään.

Vaikka lukion päästötodistus otettaisiinkin avuksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, yliopistoilla tulisi silti olla oikeus valita itse opiskelijansa. Eri oppiaineet tietävät parhaiten, millaiset vaatimukset juuri heidän opiskelijoilleen on syytä asettaa. Tätä valtaa ei pidä antaa sen paremmin lukioiden opettajlle kuin ylioppilastutkintolautakunnallekaan. Monia yliopistollisia oppiaineita ei edes opeteta alemmilla koulutusasteilla, joten suoraa yhteyttä aiempien opintojen ja yliopiston välillä ei voida esittää."