Kontulan ostarin divari on mainio paikka. Siellä hallitaan ns. sisäänheittotuotteet hyvin: kaupan edessä olevasta laarista tarttui mukaan suht uusi teos Napapaju - sekovartisia selityksiä hintaan 1,60. Pakkohan sinne oli mennä sisäänkin.
Tällä kertaa saalis oli kaksi levyä, Cheb Khaledin Aiysha ja Juliet Jonesin Sydämen kokoelma. Edellinen on sitä pohjoisafrikkalaista rai-musiikkia (ei tule sekoittaa rai rai-musiikkiin) ja jälkimmäinen miehen vanha suosikki.
Ihmeteltiin kotona, miten vinyyliajan loppuminen muutti kuuntelutottumuksia. Joltain artistilta oli kaikki levyt ja sitten ei mitään tai ehkä yksi. Aina on uudempia ja tärkeämpiä ostettavana, ei jaksa hankkia ihan kaikkea kahteen kertaan...
Divarista sain ostosten lisäksi selvityksen, mitä kannattaa tuoda myytäväksi. Vanhat dekkarit käyvät kaupaksi ja uusista joku Ilkka Remes. Tom Clancy ja muu kylmä sota on vähän vanhentunutta. Erä- ja kalastuskirjallisuutta menee hyvin, sotaa sun muuta samoin. Uskonnolla ja filosofialla on käyttäjänsä.
Pitäisi raijata nuo Agatha Christiet ja Rex Stoutit sinne, ei niitä enää jaksa lukea. Minusta on muutenkin vähän perverssiä viihtyä miettien sitä, kuka tappoi jonkun ihmisen. Paljon hauskempaa on miettiä, kuka pani alulle jonkun ihmisen :-) Ei niin että sitä huvia olisi liiemmälti tarjolla näissä vakaissa ja turvallisissa piireissä joissa liikun.
Nyt on enää yksi ongelma: miten saada päästä pois sinne juuttunut Joneksien Jänis? "Mies muuttuu jänikseksi ja vielä rumaksi sellaiseksi"... Ihan hauska tanssia lasten kanssa, mutta kun yöllä herää ja tämä soi edelleen korvissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti