Viime aikoina kuuntelussa on ollut Turisas-yhtyeen levy The Varangian Way. Mukavan mahtipontista, hienot kuorosovitukset ja kaikki. Kappale
Miklagaard Overture on yli kahdeksan minuutin kestoineen melkoinen "jazz odyssey", mutta ekstrana tuleva Rasputin korjaa huumoriviisarin kohdalleen.
Vaikuttaa siltä, että Turisas on pitkälti "Warlord" Nygårdin masinoima projekti, ja Hans Zimmeriä on kuunneltu rokimman menon ohella. Olisipa hauska tietää, miten suureellisimmat biisit hoidetaan keikalla, mutta lähiaikoina eivät ole tulossa Tukholmaa likemmäksi.
http://www.thevarangianway.com/main.html
Siinäpä sopiva päätös rouvien shoppausreissulle: suomalaiset esittävät viikinkisaagaa ruotsalaisille englanniksi... Arvanneeko tuota silti lähteä.
Tieto näistä kiinnostavista bändeistä tulee mammapuolueelle lähinnä satunnaisten lehtijuttujen keinoin, ja YouTube vahvistaa vaikutelmat. Enää ei tarvitse olla Soundin saati Suosikin armoilla, tai jännätä keskellä yötä, soittaako jokin musiikkikanava sitä biisiä jota toivottiin. Radio Rock ei auta, siellä on niin ukottuneet soittolistat että Radio Suomikin soittaa uudempaa populaarimusikkia.
Saarnasin edellisessä kirjoituksessa sukupolvien välisten erojen puolesta. Ei tämä musiikkihomma minusta ole ristiriidassa sen kanssa niin kauan kuin en änkeä poikien kanssa samoihin konsertteihin. Tai ainakaan vaadi, että he tervehtivät...
Turisaksen kaltaisten yhtyeiden kohdalla pitäisi tietysti nostaa tiedostavan feministin lippu salkoon ja vaatia naisnäkökulmaa tai jotain. Mutta tosielämässä useimmat miehetkin pitävät näitä bändejä hieman hassuina, jos eivät suorastaan huumorina. Ironiaa? Jaa... Viisaammat päättäkööt. Sitä odotellessa, Holmgard and beyond...
P.S. Klikkaapa Turisasta tuolta profiilisivulta. Seuraajia on Chileä myöten ja harrastuksena "Finlandia". Onko MEK reagoinut tähän? Vaikka osaavathan ne Tuska-festareille itsekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti