perjantai 5. syyskuuta 2008

Vasemmistoliiton kuntavaalilauseesta

Kuultuani, millä otsakkeella valitsemani puolue lähtee vaaleihin, olin ensin ihmeissäni. Samaa vanhaa, laimea lause. Sitten mielikuvitukseni lähti liikkeelle, ja aloin saada lauseesta irti yhtä ja toista.

Sydän- ja verisuonitaudithan ovat monen tekijän summa. Elämäntavat ovat asia, johon meidän sanotaan voivan vaikuttaa eniten. Mutta miksi tupakoitsijoiden lapset alkavat polttaa ja juoppojen lapset juoda? Mikä yhteiskunnallinen mekanismi siinä on takana, ja voisiko asialle tehdä jotain?

Ruokailutottumukset ja liikunta ovat samoin asioita, jota pidetään rationaalisen päättämisen alueena. Vaan onpa moni lääkärikin ylipainoinen, vaikka tietoa riittää - ja onhan sitä meillä kaikilla. Mahdollisuudet terveellisiin elämäntapoihin tuntuvatkin riippuvan siitä, miten koemme muuten voivamme vaikuttaa elämäämme. Ja elämänhallinta on kovastikin elintaso- ja ammatinvalintakysymys.

Geenejä voi aina syyttää, ja ajatella ettei niille mitään voi - vielä. (Kuulemma seuraavissa olympialaisissa voidaan jo tavata geenidopingia.) Mutta on sellaisiakin tutkimustuloksia, että isovanhempien kokemat kovat ajat vaikuttaisivat vielä lastenlastenkin terveyteen. Jos näin on, vanha kunnon huono-osaisuuden kasautuminen alkaa näyttää todella rankalta...

Itse uskon ennen kaikkea stressin vaikutuksiin yleensäkin terveydessä. "Muista verenpaineesi!" Totta vieköön. Hyvä stressi antaa voimia ja tuo uusia ideoita, mutta ei se kauan kestä. Huono stressi on ihmisen omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja kestää ja kestää. Esimerkiksi jatkuva säästäminen ja leikkausten odottaminen aiheuttavat stressiä - vai miksi työntekijät kaikkoavat kunnallisista palveluista?

Tässä hankalasti ja monimutkaisesti kuntavaaliohjelmaa. Elämänhallintaa, parempia työoloja, vaikutusmahdollisuuksia. Näihin uskon, näiden puolesta olen valmis tekemään työtä.

Tavataan huomenna ysin ratikassa!

Ei kommentteja: